Kaksi viikkoa
hurahtanut ja tänään pääsimme sellaiseen päivärutiiniin, jonka toivoisi
toistuvan. Ville vei työmatkallaan pojat kouluun ja haki paluumatkalla uupuneet
veljekset takaisin kotiin. Hetken lepuutuksen ja tankkauksen jälkeen lähdimme
rannalle. Äijäklaani teutaroi meressä huulensa sinisiksi, yleisö sai välillä
nauraa ääneen aalloilla ratsastajille. Muutama mielettömän hieno liuku aallon
harjalla, joista Veli ja kilpikonna vetivät pisimmät- ainakin 30 metriä.
Veikan kanssa
käytiin kruisaileen fillareilla lähikortteleissa. Keli on kuin Suomen kesä
ilman itikoita, joten mikäs siinä polkiessa! Nuppi sai tuuletusta päivän
tieteilyn jälkeen. Velin pyörä lymyilee vielä kaupoissa. Ei olekaan ihan
helppoa löytää järkevän hintaista pyörää, jossa olisi myös jalkajarru. Täytyy
varmaankin käydä tsekkamassa Faith Farmilta, joka on paikallinen
Pelastusarmeijan kirppis. Kuulin paikasta Lennyltä, joka oli hälyytetty
tsekkaan poikien kylppärin outoa hajua. Se oli parhaimmillaan kuin Suomenlinnan
panimon nurkilla silloin kun Jussilla on panoprosessi käynnissä. Outoa oli se,
että päivää ennen Lennyn saapumista haju muuttikin toiseen kylppäriin. Ville
tosin aamulla jo ehdotteli hajunlähteeksi kylpyammeen jarrumattoa- mutta en
tietenkään uskonut. Siinä kun yhdessä korjausmies Lennyn kanssa nuuhkittiin
samaista mattoa oli jo pakko uskoa ;-) Onneksi heppu oli leppoisampaa sorttia
ja käytti sitten ajan minun sivistämiseen paikallisista erikoisuuksista. Minä
tunsin luonnollisesti itseni todella älykkääksi! Voi hylky.
No comments:
Post a Comment