14.3.2013 Fort Lauderdale - Miami - Fort Lauderdale

Tänään oli jännä ja vauhdikas päivä. Aamu alkoi auton vaihdolla. Vietiin pojat kouluun ja jatkettiin Villen kanssa matkaa lentokentän autovuokraamoon. Helppo systeemi. Vanha auto jätettiin yhteen jonoon, marssittiin toiselle puolelle parkkitaloa ja valittiin uusi auto. Ajettiin se portille, jossa ojennettiin ajokortti ja luottokortti sekä kanta-asiakaskortti. Onneksi valittavien autojen rivissä ei ollut kuin kaksi autoa, ettei mennyt puolta päivää ihmetellessä. Ford Fusionista tuli meidän perheenjäsen viikoksi. Mainittakoon vielä, että Ville oli varannut auton etukäteen verkosta, mutta se minkä auton ottaa, sen saa tosiaan valita paikan päällä.

Iltapäivällä kurvasin samaisella autolla hakemaan pojat koulusta. Suuntasimme moottoritie 95:lle ja navigaattorista huolimatta (tai sen ansiosta) olimme ensimmäisen viiden minuutin ajon jälkeen eksyksissä. Kuin ihmeen kaupalla löysimme itsemme oikean messuhallin edestä 1,5 tuntia myöhemmin. Kun ajaa viisikaistaiselle moottoritielle, jossa on jatkuva autojen virta, tulee sellainen sukkela tunne kuin astuisi tulevaisuuteen. Sekaan vaan rohkeasti!

Löysimme South Beachin Marinasta Ericin veneen “Prince of Las Olas” joka oli juuri sellainen Miami Viikken -tyyppinen ratkaisu. Merenkäynti oli turhan kovaa, joten päätimme ajaa sisäkautta paatin takaisin kotisatamaansa Fort Lauderdaleen. Mutta tämä on sellainen juttu, jossa kuvat kertovat enemmän kuin sanat. Olkaa hyvä- matka Miami – Fort Lauderdale.

Iso kiitos Mikolle ja Ericille tämän keikan mahdollistamisesta!

Matkan varrella näkyi rakentamattomia hiekkasaaria, joihin onnelliset seurueet olivat rantautuneet piknikille.

 Taakse jäävä Miami oli katselemisen arvoinen.

Vanha vitsi, mutta klassikko!

 Mikä onkaan pilvenpiirtäjän määritelmä?

 Navigaatioharjoituksia.

 "Tämä se vasta on elämää"

Vihjeitä veneiden säilyttämiseen.

 Matkan varrella oli kohta, jossa lintukammoisia olisi jännittänyt. Mitä lintuja ne olivat tai miksi ne olivat juuri tuossa kohtaa... ei täsmällistä tietoa, mutta alue oli suon reunaa eli jotain sopivaa syötävää siellä varmaan oli. Harmi kun ei saatu delfiineistä kuvia <3 Mutta yllättävä kohtaaminen oli sykähdyttävä. Delfiinit tulevat jokisuistoon kalastamaan matalalle hiekka-alueelle.

 Todella villiä ja vaihtelevaa rakennustyyliä- kaikki hiekkamaalla...

Vuorovesi oli korkealla.

Nuorilla miehillä meininki päällä. Tärkeintä on asenne!

Lisää veneensäilytys vinkkejä. 

 Pimeäkin ehti tulla ennenkuin oltiin perillä- menomatka motaria pitkin 1,5 tuntia- paluumatka noin 5 tuntia. Oli elämys ja kotimatkan lopputaival päästiin vielä Mikon avoauton kyydissä <3