Juhannuksena koitti oikea hetki hylätä koti
ja lähteä tutustumaan Floridan pohjoisimpiin ulottuvuuksiin. Tavoitteenamme oli
ameriikan vanhin kaupunki St. Augustin pohjoisessa ja idässä suurkaupunki Tampa.
Reissun tarkoitus oli ajella niemimaan halki ja nähdä myös luontoa. Meidän
perheessä (niinkuin muissakin) keskustellaan usein ajankäytöstä ja erityisesti
sen suhteesta tietokoneisiin. Sen vuoksi sovimme jättävämme kaikki tietokoneet
kotiin. Pojille pakattiin mukaan repullinen Aku Ankan taskukirjoja. Automatkaa
rauhoittivat mm. Mestaritontun seikkailut, joka on ihan loistava äänikirja.
Tarinan keskeytti välillä ärsyttävästi navigaattoritädin selostus. Se oli kuitenkin
tarpeellinen instrumentti sekä paikkojen löytämiseen, että myös vastaamaan
kysymykseen “milloin ollaan perillä”. Sen kuuli yllättävän usein 1400 km
pituiseksi venähtäneellä matkalla.
Reissu alkoi leikkiluolasta, jossa pojat
tapasivat ensimmäistä kertaa uuden ystävänsä Johanin. Leikkimisen lisäksi
tavoitteena oli vahvistaa poikien englantia ja samalla vastavuoroisesti
rohkaista Johania puhumaan suomea. Yhteys löytyi nopeasti leikkiluolan
erilaisissa pomputtimissa ja vanhemmat saivat rauhassa jutustella kahvikupposen
äärellä. Johanin äiti esiintyi illalla suomalaisen kerhotalon juhannusjuhlilla,
joihin mekin olimme päättäneet pistäytyä. Haimme vauhtia Jarmon ja Raunin luota,
joten suomi-tunnelma oli korkealla kurvatessamme kerhotalolle. Ameriikan
suomalaisten juhannus olikin ikimuistoinen tilaisuus. Villen mielestä kyseessä
olivat aidot Leena Heffnereiden kokoontumisajot, itse eläydyin 84 vuotiaan
Mirjan (nimi muutettu) sotalapsuus-muistoihin. Vieläkin itkettää!
 |
| "Nuoriso" löysi lisää uusia ystäviä, hippaleikki toimii aina. Superkuu meni juuri piiloon pilven taakse. |
 |
| Juhlijat pakkautuivat ulos kerhotalosta ihailemaan... |
 |
| ... juhannuskokkoa- luonnollisesti <3 |
No comments:
Post a Comment