Tuesday, June 18, 2013

17.6.2013



Palm Beach County Library tarjosi maanantain aamupäivänä tunnin mittaisen esityksen Floridan historiasta. Ei muuta kuin muistivihko kainaloon ja auton nokka kohti 95 moottoritietä. Reilun puolen tunnin kaahaamisen jälkeen katselin vähän kanssakuulijoiden ikäjakaumaa ja mietin, että kylläpä nämä paikalliset vanhemmat ovat luottavaisia, kun tuovat näinkin pieniä lapsia kuuntelemaan luentoesitystä. Tässäkään vaiheessa en vielä ihmetellyt mitään, olinhan toki huolellisesti googlettanut esiintyjän nimen etukäteen. Nimellä ei löytynyt kuin kuvia kitaransa kanssa hengaavasta kiharatukkaisesta miehestä, en kuitenkaan huolestunut. Ajattelin, että ehkä tässä on esiintymässä joku vanhempi tieteenharjoittaja, joka ei ole julkaissut mitään aikoihin ja sattumalta omaa kaiman, joka harjoittaa esiintyvää taidetta.

Kun salin ovet aukenivat tajusin, että olin saattanut missata jotain oleellista esittelytekstistä - salin edessä oli samainen kiharatukka kitaransa kanssa. Siinä kohtaan kun FB:n tapahtuman esittelytekstissä mainittiin “sing along” olisi tietysti pitänyt ymmärtää, että kyse oli tosiaankin lasten ohjelmasta. En kuitenkaan punkenut lasten kanssa eturiviin, vaan jäin takapenkkiin avaamaan martta-tyyppistä ääntäni, jotta saatoin yhtyä kertosäkeeseen “Florida, I love you”. Mutta, - enpäs ole koskaan hanskannut historian perusteita näin viihdyttävässä formaatissa. Ehkäpä tästä kokemuksesta voisi oppia jotain omia luentoesityksiä silmälläpitäen ;-)

Tämäkin tapahtuma liittyi juhlavuoteen, sillä Floridassa juhlitaan koko kuluva vuosi erilaisilla tapahtumilla sen 500 vuotista “löytymistä”. Nimittäin, espanjalainen Juan Ponce de Leon purjehti tänne vuonna 1513. Aluehan oli luonnollisesti eri heimoisten paleointiaanien asuttama eli ei suinkaan mikään autiomaa. Välillä kääntymässä kävivät myös ranskalaiset ja perustivat ensimmäisen linnoituksen St. Carolinen (sijaintipaikka tuntematon). Sitten espanjalaiset palasivat, rakensivat linnoituksen St. Augustineen (retkikohteemme ensi viikolla), taisteltivat englantilaisten kanssa jne jne, mutta alue kuului Espanjalle vuoteen 1821 asti. Jossain välissä paleointiaaneista ei ollut enää jäljellä kuin hajut ja pohjoisempana ahdistellut intiaanit muuttivat tyhjälle tontille. Näitä seminoleja on sentään täällä yhä, vaikka kolmessakin eri intiaanisodassa niitä yritettiin joukkovoimin häätää.

Intiaanisotiin liittyy myös Fort Lauderdalen historia eli täälläkin on ollut linnoitus (ehkäpä parempi puhua puuvarustuksesta). Sen verran intiaaneja hätyytettiin, että he vetäytyivät Evergladesin trooppiselle suolle (retkikohteemme huomenna). Todellinen maiseman muuttuminen alkoi rautatien saapumisen myötä, sillä alueelle ei enää tarvinnut pakkosiirtää maanviljelijöitä dollari/eekkeri –sopimuksella, kuten Floridan tultua yhdeksi osavaltioksi vuonna 1845. Yksi kiinnostava seikka on karjankasvatuksen historia, sillä jo epsanjalaiset toivat mulleja mukanaan, joten ensimmäiset ameriikan lehmipaimenet ovat toimeet Floridassa. Tosin niitä kutsuttiin Cracker tai Cowmen- nimellä, ensimmäinen nimi tulee heidän käyttämän ruoskan äänestä iloisen trubaduurimme mukaan. Luonnollisesti saimme havainnollistamisesityksen, joka toi mieleeni vappubileet vuonna 1988 (ne joiden jälkeen pestiin ruoskan jälkiä pois juuri maalatusta keittiön katosta). Espanjalaiset toivat myös sitrushedelmät, joka on edelleen täällä maailmanluokan business. Tätä historian selostamista voisi toki jatkaa aina vaan, mutta todettakoon nyt lopuksi, että tällaista kaikkea tulee ihmisen päähän kun eksyy ulos omalta mukavuusalueeltaan... suosittelen!

Laitan tänne myöhemmin pienen näytepalan kiharatukkaisesta trubaduurista, kun saan teknisen ongelman videoiden kanssa ratkaistua- tai siis no- kun Ville saa sen ratkaistua <3



No comments:

Post a Comment