… siinäpä hyvä syy miksei blogi ole päivittynyt. Arki on aina erilaista kun kotona on vierailijoita. Tänään vikat lomalaiset lähtivät takaisin kotimatkalle selvästi virkistyneinä. Floridassa on elämyksellistä ja helppoa olla, on se vaan nyt niiin moneen kertaan nähty… vinkkinä vaan teille jotka vielä mietitte täällä vierailua!
Tänään pääsin rannalla ensimmäistä kertaa opastamaan turisteja espanjaksi. Eipä ole mennyt sekään oppi harakoille, kummasti sellaisesta tulee onnellinen olo kun suomalaisena uskaltaa täydellisen vajaavaisella kielitaidolla heittäytyä juttusille. Ja olla vieläpä avuksi! Samaisessa kohtaa meren rannassa on muutenkin tapahtunut jänniä: yhtenä aamuna näin kaksi delfiiniä ja tänään rantaan oli ilmestynyt ensimmäinen kilpikonnan pesä. Keräillessäni muoviroskia sain lahjoituksen vastaan tulevalta naiselta, jonka oma pussi oli unohtunut. Pian eräs gentleman huuteli aurinkotuolistaan kaipaanko ylimääräistä pussia, eipä tällaistakaan kassien heilutusta ole ennen rannalla tavattu! Johan se kelpasi: sain kerättyä kaksi kassillista muovia pois kilpikonnaäitien masuista.
Muita uutisaiheita lienee perheen karateoppilaiden siirtymiset seuraavalle tasolle. Aikuiset ovat nyt keltavöisiä ja lapset askeleen ylempänä oransseilla vöillään. Perheen kaikki äijät ovat myös aloittaneet sparrauksen. Asianmukaiset suojat ostettiin synttärilahjoiksi, sparrauksessa kun otetaan kontaktia ja aikuisten puolella jo ihan tosissaankin. Ville pääsi heti testaamaan omia rajojaan kolmannen asteen mustavöisen mestarinyrkkeilijän kanssa. Voi sitä onnen määrää, tuollainen hikijumppa se vasta pistää kropan täyteen endorfiinia.
Viime aikojen tapahtumista lienee merkittävin eiliset Veikan 11-vuotis synttärit. Odotimme kaikki jännityksellä mitä juhlista tulee. Vieraiden lukumäärää oli vaikeaa arvioida, sillä juuri kukaan ei etukäteen soittanut ja varmistanut tuloaan. Lopulta uima-allas oli täynnä porukkaa ja ilo ylimmillään. Yksi hengenpelastustehtävä jouduttiin suorittamaan, sillä juhlavieraan pikkuveli ei ymmärtänyt rajallista uimataitoaan, eikä äitinsä napakoita käskyjä altaan reunalta. Kaverit olivat kuvailleet juhlia sanalla "epic" joten taidettiin onnistua järjestelyissä :-) Ja pikkuvelikin jäi henkiin ja selvisi ilman traumoja.
No comments:
Post a Comment