Poistuessamme Pennekampin luonnonpuistosta kiinnitin huomioni rannalla lepääviin tykkeihin. Samanlaisiin, jotka kehystävät kotikirkkoamme Suomenlinnassa. Pyysin perhettä odottamaan hetkisen ja kävin lukemaan rannalla ollutta opastaulua. Sehän olikin äärettömän hilpeää, sillä taulussa mainostettiin autenttista laivanhylkyä. Autenttisella olen tottunut ymmärtämään aitoa ja alkuperäistä. Tässä oli kysymys siitä että eri hylyistä oli nostettu tykkejä ja ne oli nyt sijoitettu uimarannalle parin metrin syvyyteen. Paluumatkalla Key Westistä pidimme pitstopin paikalla ja sujahdimme snorkkeleissa ja räpylöissä tutustumaan tähän jännittävään "hylkyyn".
Espanjalainen hylky vuodelta 1715. Öh, mitenköhän sellainen syntyy jos nostetaan eri hylyistä tykkejä ja laitetaan ne muodostelmaan merenpohjaan?
Kartta autettisesta hylystä.
Rannalla oli neljä tykkiä. Ne toimivat nuorten neitien tanssialustoina ja pyyhkeenkantotelineinä. Onhan se tapa sekin elävöittää historiaa... tässä kuvassa kuitenkin pelkkä tykki, sorry!
Hylkypaikalla erottuu valkoinen poiju.
Veden alla olevissa tykeissä oli kiinni kahvat, jotka tulkitsin sinkkianodeiksi. Hämmentävän vähän tykeissä olikaan minkäänlaista krustia. Tykit oli sijoiteltu kuin aluksen eri kyljille ja keskelle oli ripoteltu painolastikiviä hylyn muotoon. Täällä Atlantissa elää laivamato, joka tuhoaa hylkypuun erittäin nopeasti. Ehkä vanhat laivanhylyt oikeasti täälläpäin näyttävät juuri tältä, jota Pennekampissa oli niin autenttisesti simuloitu.
Sanoisin kuitenkin Aidosti, erittäin hyvä idea- selvästi kyseessä oli esittelyn lisäksi myös konservointikokeilusta. Hylyt kun tuppaavat olemaan vaikeasti lähestyttävissä paikoissa, joten miksei voisi rakentaa oikeista elementeistä snorkkelointikohdetta helposti lähestyttävään paikkaan? Ehkä tämä on tätä ameriikan autenttista :-)
No comments:
Post a Comment