Asioilla on tapana järjestyä ja nytkin poikien esittämä toive toteutui; pääsimme viettämään spring breakin (eli paikallisen hiihtoloman) kotikulmille Suokkiin. Oma kotimme on vuokrattu eteenpäin, joten yövyimme eri osoitteissa hyvällä menestyksellä. Isot kiitokset kaikille majoitusmestareille!
Viikon tärkein anti oli poikien ja kavereiden vapaa leikkiminen. Täällä kun ei sellaiseen ole mahdollisuutta. Akut tulivat hyvin ladattua, sillä viikon jälkeen matka jatkui lähes ilman suurta draamaa. Veliä hieman harmitti lasermiekkaleikkien loppuminen. Tällaisissa kuvioissa kun on yleensä isot tunteet pelissä, joten kaikkeen on varauduttava… uusiakin ystäviä saatiin, sillä Matias ja Laura ovat yhteistuumin tuottaneet pienen hymypojan, jonka ristiäisiin pääsimme osallistumaan. Siinä oli hyvä hetki pohtia jälleen ajan kulumista ja huomata miten meidän vaippahousuista on kasvanut pukumiehiä. Vanhemmatkaan eivät enää muistaneet kuuluimmeko pampers- vai libero-klubiin, taidettiinpa kestovaippailuakin koettaa jonkin aikaa. Hassua miten silloin maailman keskeisemmät asiat tuntuvat nyt niin etäisiltä. Onhan se pienen vauvan hengissä pitäminen ihan kokopäiväistä puuhaa, toivotamme voimia pienen Tuukka Augustin vanhemmille ja samalla muillekin pienten lasten tukijoukoille. Teette arvokasta työtä meidän kaikkien yhteisen tulevaisuuden hyväksi kasvamalla lastenne kanssa :-D Jepjep, vierastan sanaa kasvattaminen. Se on varattu kasvien taimille ja ihmislapset harvoin ovat niin passiivisia… Enkä ole nähnyt yhtään ihmistä, joka ei olisi jotenkin kasvanut lastensa myötä.
Tässä on vielä pakko todeta että kauas on pitkä matka. Florida tuntuu ihan rinnakkaistodellisuudelta, niin erilaista täällä oikeasti on. Erilainen ei tarkoita parempaa, ihan yhtä hyvä on hengittää raitista Itämeren ilmaa kuin tätä Atlantin leutoa lehmänhenkäystä. Hyvä on elellä rinnakkaistodellisuudessa, kun tietää että maailma muuttuu koko ajan parempaan suuntaan myös siellä Suomessa. Tämä on nyt omin silmin havaittu!
No comments:
Post a Comment