25.10.2013

Koulusta oli tänään vapautus, mikä tarkoitti sitä että edessä oli erilainen arkipäivä. Aamulla Ville sai nukkua vähän pidempään ja minä riensin aamukävelylle luonnonpuistoon. Poikkeuksellisesti satoi vettä ja ilma oli myös raitista hengittää. Ryhmä lapsia pelasi jalkapalloa nurmikolla ja tuntui iloitsevan sateesta. Yleensä sade on täällä niin tehokasta että alle minuutti riittää jo alusvaatteisiin saakka. Sen vuoksi tämä kevytsade tuntui niin mukavalta!

Kotiin palattua sovimme poikien kanssa lähdöstä läheiseen kauppalaan ostoksille. Tarvelista oli kertynyt jo kohtuulliseksi puolituisten turnauskestävyydelle. Sen vuoksi aloitimme reissun Pizza Hutin pannupitsoilla, niillä jaksoi mukavasti tsempata. Menimme ensin katselemaan tietokoneita ja etsiessämme hiiri-osastoa onnistuimme hukkaamaan Veikan. Juuri kun olin päättänyt lähteä kuuluttamaan lastani kadonneeksi, löysimme hänet- yllätysyllätys- hiiriosastolta!

Läheiseen kauppakeskukseen, (jossa on myös meidän lähikauppa) ei ole kuin reilun viiden minuutin kävelymatka. Sekin tuntuu ylivoimaiselta silloin kun lämpöä on ulkona yli 30 astetta. Yleensä tämä lyhytkin kauppamatka hoidetaan autolla, vaikka en sitä itsekään olisi uskonut vielä puoli vuotta sitten ;-) Se ei kyllä ole ihan pelkkää mukavuudenhalua ja ameriikkalaisuutta, se on myös järkevää! Pakkauskoot ovat täällä melkomoisen suuria ja jos ostaa nelihenkiselle perheelle sapuskat, alkaa voimanaisenkin käsivarsista loppua fuuga! Tänään kuitenkin menimme kävellen, sillä hankintalistalla oli vaatteita, jotka eivät paljoa paina! (Niin, ja olihan perheen auto lähtenyt Villen kanssa töihin...)

Iltapäivän lepuutimme ja keräsimme jännitystä. Illalla pojat olivat menossa elämänsä ensimmäisiin Halloween-kemuihin Kimlingsiin eli karate-mestaan. Keikkaan oli huolellisesti valmistauduttu etukäteen. Kävimme ostoksilla erilaisia asusteita myyvässä kaupassa, josta pojat valitsivat mieluiset rooliasut. Valinta ei ollut helppoa sillä tarjolla oli runsaasti erilaisia vermeitä, supersankareitakin oli ihan joka lähtöön. Myönnän, pientä historiafakta-sensuuria piti harrastaa; Veli olisi halunnut pukeutua viikinkikypärään ja roomalaiseen rintapanssariin...

Tämä asiallinen jälkikasvu koki muodonmuutoksen...

... vihreäksi Ninjaksi!

Vihreä Ninja on peilikuvaansa nopeampi!

Liialliseen ninjailuun on keksitty isoveljellinen ohjaustapa...

Aseen väri on harkittu!

Nih!

Lisää kemuista kuulette ensi kerralla!

21.10.2013

Eihän sitä vieläkään ole tottunut tähän trooppiseen meininkiin. Ei millään muista aina ravistella kenkiä ja tänään opin miltä oma säikähtänyt kiljahdukseni kuulostaa (karjahdukselta). Survoin tassut lenkkareihin, sillä ajattelin lähteä terapiakävelylle luonnonpuistoon. Ihmettelin kun oikean jalan varpaissa tuntui pientä värinää. Otin kengän pois ja kopautin, mutta ketään ei näkynyt. Kunnes nanosekunnin kuluttua kengästä luikahti ulos dadaa: Mr. Torremolinos! En tiedä kumpi säikähti enemmän, Torre vai minä, mutta vain toinen meistä ryntäsi uunin alle piiloon!

On siis helpottavaa tietää että Mr. Myrkky kävi tänään hoitamassa talon ulkopuolelta. Eihän se kivalta kuulosta että käytetään myrkkyjä, mutta ilmeisesti se on sellaista, joka vaikuttaa kitiinin kasvuun eli pitäisi olla täsmäisku vain niitä ei-toivottuja ystäviä kohtaan. Kyllä ne saa olla ihan rauhassa pihalla, mutta ei ole reilua lymytä toisen kengässä!

Luonnonpuistosta on muotoutunut päivittäinen henkireikä. Koittihan sekin päivä kun kanaaliin tuijottaminen palkittiin ja näin kaksi manaattia. Ihmeellisiä otuksia! Ne menevät talveksi lämpimiin lähteisiin, toivottavasti vielä ehdimme näkemään niitä sellaisissakin olosuhteissa. Täällä veneliikenteen seassa, sameassa vedessä ne eivät tunnu olevan turvassa, vaikka ihmeen roskaisissakin vesissä niitä näkee. Täällä siivotaan merenrantaa, josta merilevä kerätään kompostoitavaksi mullaksi. Samoin katuja siivotaan, mutta siivoaakohan kukaan kanavia? Onhan tämä sentään Ameriikan Venetsia, voisi kuvitella että vesialueiden siisteys olisi ihan yhtä tärkeää...

Manaattien kuvaaminen pinnalta on aika turhaa puuhaa, mutta uskokaa pois- siinä ne on!

Lenkillä ollut mies toi koiransa katsomaan manaatteja. Uskaltaakohan ressukka mennä enää ikinä uimaan...

veikan viesti koulukavereille

Moro tyypit ensimmäisenä sanon vaan että tässä kirjoittaa Veikka Leino eli toisin sanoen VL

No joo asiaan

 1.  pyydä minua kaveriksi skypessä.  [skype nimeni] :::  (veikka.leino)  .

2. Voit soittaa melkein aina (silloin kun en nuku).

3. On mennyt tähän asti  ihan hyvin muuten kuin isi toi Suomesta **** pahan flunssan.

Tämä kaveri löytyi Off the Wall nimisestä sisäleikkipaikasta, jossa me käydään toisinaan tekemässä voltteja trampoliineilla. Tyyppi on tainnut vetää muutaman voltin liikaa :-)

Tässä me kiivetään jättiläispuuhun läheisessä luonnonpuistossa Blazenin kanssa.

18.10.2013

Tännekin on saapunut syksy. Yhtenä aamuna mennesäni pihalle huomasin että ulkona oli viileämpää kuin sisällä. Ah, raitista ilmaa! Siinäpäs ne syksyn merkit sitten ovatkin; kun on ensimmäistä vuotuiskiertoa tällä tontilla, ei osaa lukea luontoa samalla tavalla kuin kotona. Suomenlinnassa tosin luonto puhuu välillä alleviivaten, silloin kun tuulee vaakasuoraan tuoden mukanaan jotain alijäähtynyttä ja pistelevää. Täältä käsin ajateltuna se tuntuu eksoottiselta ja jo lähes kaipaa niitä kaameimpia kelejä.

Toinen syksyinen asia on flunssa. Nyt on vedetty oikein huolella, jopa minä sairastuin lopulta vaikka pitkään uskottelinkin itselleni etten tarvitse sellaista. Veli sai bonuksena vielä nokkosrokon, oli monta päivää vaaleanpunainen dalmatialainen. Veikkaa käytettiin lekurissa asti, jossa ystävällinen lääkäri määräsi kahvia ja hengityslääkettä. Kahvi kuulema avaa myös keuhkoputkistoa! Veikan tauti osui harmillisesti samaan aikaan kun olisi pitänyt olla vastaanottamassa "syyskuun oppilas" palkintoa.

Ympäristössä valmistaudutaan vastaanottamaan Halloween juhlaa. Naapuruston tonteille on ponnahtanut kalmistoja, puutapäin kaahanneita noitia, isoja mustia kissoja ja tietysti kummituksia ja kurpitsoja. Huomenna menemme luonnonpuistoon erityiseen Doggy Howl-O-Ween Parade:iin, jossa palkitaan pelottavin, suloisin ja hauskin asuste. Tiestysti yksi sarja on myös sille miten puku mätsää omistajan outfitin kanssa. Täytyykin ottaa kamera mukaan niin pääsee jakamaa hauskuutta!

Perhe on jälleen vajaa, Ville on keikalla LA:ssa. Kävihän V viikollakin jossain mutkan, mutta eipä sitä kohdetta enää tällä flunssapäällä edes muista. Taisi olla Tampa. Onneksi MummoLeino saapuu ensi viikolla, saadaan vähän tuoretta pullaa ja vaihtelua arkeen. Merkittävä uutinen on myös sosiaaliturvakortin saapuminen. Nyt olen käynyt pakollista päihde-valistus-koulutusta. Tiesitkö että jenkeissä menee 390 biljoonaa dollaria vuosittain alkoholin aiheuttaminen onnettomuuksien vuoksi? Jos jengi lopettaisi hölmöilyn, ei tarvisi nostaa velkakattoakaan :-)

Banaanipuut

Onkin tullut jo kerrottua että meidän talon sivustalla kasvaa banaanipensaita, ei niitä oikein voi puiksi kutsua kun ovat pensaan kokoisia. Niiden takana on portti, josta poolboy kulkee altaalle viikottain. Yhtenä päivänä viidakkoleikit kävivät poolboyn hermoon ja hän tiedusteli voisiko niitä vähän karsia, jotta mahtuisi kulkemaan mittavan kalustonsa kanssa. Pistimme toiveen eteenpäin ja puutarhuri parturoi pensaat paljastaen tukevat banaanitertut. Tänään rohkaistun poimimaan muutaman banaanin ja testaamaan voiko niistä laittaa ruokaa.

Siellä olikin joukossa yksi keltainen!

Runsas sato!

Ohjeiden mukaan banaanit piti paloitella, pestä ja paistaa kullankeltaisiksi valkosipulien kanssa.

Valkosipulit ottivat itseensä liian kuumassa öljykylvyssä, mutta banaaneista tuli ihan kohtuullisia. Jos päälle panee siirappia, voi leikkiä että ne ovat jälkiruokaa. Jos jollakulla on hyviä reseptejä, niin saa laittaa tulemaan. Pensaaseen jäi vielä aikamoinen määrä kelvollisia banskuja. Tosin näin tänään ensimmäisen keltaisen banaanin- luulin etteivät ne keltaistu ikinä. Tämä oli tietysti sen jälkeen kun olin raastanut viisi vihreää banaania pannulle :-) Ota näistä nyt sitten selvää! On se hyvä että Publix on lähellä, näillä pienviljelijän ominaisuuksilla näivettyisimme aika nopeasti!