Now and zen

Niinhän siinä kävi että koitti se perheen yhteinen loma. Kaikkien yllätykseksi saimme uusilta ystäviltämme Annukalta ja Mikelta veneen hoidettavaksi, joka mahdollisti meille ihan erilaisen reissun mitä olimme ajatelleet. Sen sijaan että olisimme lentäneet Kaliforniaan ja ajaneet mantereen halki eri kansallispuistojen kautta, lähdimmekin veneellä etelään. Kuulimme Keyssien kutsun...

Veljekset naamioituneina tropiikin kestäviksi.

Välillä varmistellaan kännykällä säätietoja, ettei mikään pirullinen hurrikaani pääse yllättämään.

Miamin ohiajo.

Perillä turvallisesti Meksikonlahden puoleisella Key Largolla. Matkalla meidät pysäytti merivartiosto,  ja tsekkasi veneen varusteet. Lähestyminen aloitettiin varovaisella tiedustelulla onko aluksessa aseita...

Seuraavana aamuna Ville ja Veikka lähtivät tekemään hankintoja merivartsujen listan mukaan. Sillä välin tutustuttiin Velin kanssa hotellin luontopolkuun.

Tällä rastilla taidettiin etsiä kippurahäntä gekkoja.

Iltapäivällä olikin hyvä hetki lähteä meriseikkailulle Atlantin puolelle. Kartasta valittiin ensimmäiseksi riutaksi Pickles Reef. Riutan reunalla oli useita eri kiinnittymispoijuja (joihin ei kannata ajaa riutan yli...). Havaintoina mm. riuttahai, joka nuuski menemään riutan reunaa pitkin kaikessa rauhassa.

Paluumatkalla Veikan ajoharjoitukset, hyvin menee!

Meksikonlahti. Auringonlaskut ovat komeita.

... aina vaan!

Laiturilta bongattu rausku.

Seuraavan päivän snorklausreissulta palatessa pysähdyttiin jätskille ja tankkaamaan. Huoltoaseman poika kertoi, ettei kukaan enää muista mistä tämä tykki on peräisin.

Riuttareissun jälkeen Ville ja Veli jaksoivat vielä innostua purjehtimisesta.

Tuulta ei ollut nimeksikään, mutta ei se menoa haitannut.

Kaikki tekivät sitä mitä osasivat parhaiten.

GoPro on aika näppärä väline myös pintakuvaukseen. Yritetään saada timelapsit myös tänne jakoon. Ne on hilpeitä!

Kotimatkalla nähtiin jälleen delfiinejä. Taustalla Miami.

Vaihtelevia näkymiä! Välillä ajettiin mangrovemetsikön läpi, välillä täysin urbaanissa ympäristössä.

Satamassa piti ohittaa konttilaiva.

Paikallisten tapa selvitä helteistä (lämpöä 37 C)...

eli ankkuroidutaan hiekkasärkälle ja pelehditään vedessä. Mukana koko suku vauvasta vaariin ja kaverit kans.

Tämä irtiotto tuli todella tarpeeseen. Kummallista miten hyvää ihmisen sielulle tekee kun saa välillä tuijottaa tyhjää horisonttia. Nyt on taas kovalevyllä tilaa :-)