30.4.2013

Vappuhan se, vaikka täällä ei tunnustetakkaan tätä työläisten juhlaa. Meidän vappuaaton pelasti Aholoiden ihmeellinen Susanna, joka oli tehtaillut valtavan määrän munkkeja. Henkilökohtaisia ennätyksiä syntyi mm. Veikalla, joka Mikon lievässä yllytyksessä söi kahdeksan. Ja simaa päälle, mikäs siinä vaputellessa, ei haitannut vaikka vappupalloissa olikin teksti “Happy Birthday”.

Tietysti päivä jää historiankirjoihin uuden perheenjäsenemme vuoksi. Siellä se on nyt tallissa, meidän vihreä Ford Fusion. Alla olevassa kuvassa se on yösyönnillä. Veikka keksi sille jo nimenkin “Hilja” hiljaisen käyntiäänen vuoksi. Väristäkin keskustellaan, sillä se on harmaahkon vihreä, ellei peräti sininen, riippuu vähän katsojan värisilmästä!

… mutta hyvää vappua kaikille ja erityisesti Paavo-papalle, joka tänään juhlii syntymäpäiviään! (ai, no sen vuoksi meidän kaikissa vappupalloissa luki “Hyvää syntymäpäivää”!)

Hilja yösyönnillä tallissa. Huomatkaa sininen valo sähkönsyöpöttely kohdassa.

29.4.2013

Veli oli tänään kuumeessa, joten päivän protokolla pantiin uusiksi. Pientä flunssaa on ollut liikkeellä, mutta toivottavasti tämä uhriluku riittäisi, kun 50% perheestämme on sairastanut. Villellä oli tänään jännä päivä, sillä hän marssi aamusta ajokorttia lottoamaan. Kirjallinen meni läpi heti tokalla yrittämällä ja ajokokeessa ei juuri ollut huomauttamista. Looginen peliliike ajokortin jälkeen oli tietysti mennä autokauppaan. Brumbrum, pian pihaamme saapui hybridi ja näin humanistina sanoisin että kauniin värinen.

Ja juu, pääsin koeajamaankin. Tosin Ville jotui mainitsemaan että auto on käynnissä, eipä sähköautosta juuri ääntä lähtenyt! Ja mikä tärkeintä, siinä ON peruutustutka. Tilanne on nyt se, että Ville on luvannut mennä aamulla kertomaan liikeeseen mikä on lopputulema. Ihanaa kun mies keski-ikäistyessään harjoittelee olemaan järkevä <3 Mielestäni peli on jo hyvin selvä. Nyt pitää ryhtyä keksimään kaaralle nimeä!

Yksi asia ameriikkalaisessa autokulttuurissa on ylitse muiden, nimittäin autotallin ovi. SE tunne kun painaa kaukosäätimen nappia ja dadaa- ovi aukeaa! Sitten vaan huristellaan sisään. Tietysti kannattaa käyttää ovea vain silloin kun auton takakontti on kiinni. Köh, muuten voi joutua meikkailemaan pieniä naarmuja… oppirahoja... vai miten se nyt oli!

Hauskaa vappua itse kullekin!

28.4.2013

 … ja sieltähän se täydennyslähetys saapuikin <3 Nyt on perhesopu taattu pitkäksi aikaa, kun kaappi pullottaa hermojenvoiteluainetta. Täytynee lisätä lenkkeilyä samassa tahdissa ;-) Päiviämme on sulostuttanut Oliver 3,5 v, joka  urhoollisesti kesti koko Atlantin ylityksen. Muutama päivä myöhemmin saapui Mummoleino erinomaisesti kuntoutuneen jalan kanssa. Ihmeellisen tehokas tuo länsimainen lääketiede ihmisen varaosien kanssa. Sääressä on titaaniputkea, joka ei edes piipitä turvatarkastuksissa. Kätevää!

Tänään perheemme sukeltavat jäsenet olivat aamulla jo heti auringon noustua matkalla rannalle kamojen kanssa. Onneksi- ennen kuin ryhdyimme raahamaan laitepaketteja, päätimme kävellä rantaan asti katsomaan mikä oli meren meininki. Ja sehän oli niin kova, että ei sinne auttanut sekaan syöksyä. Sen sijaan päädyimme pitämään sukelluskoulua Veikalle ja Velille. Motivoituneet oppilaat ottivat homman haltuun hyvin nopeasti. Treenaamista kaipasimme myös me aikuiset ja päädyimme harjoittelemaan kokokasvomaskin vaihtoa pikkumaskiin ja toisinpäin.

Lähisukellusliike osoittautui todella mainioksi putiikiksi. Hintalaatusuhde on kohdallaan, pullojen päivävuokra on kymmenen taalaa. Kaupan pitäjä on sellainen sydämellinen elämäntapaintiaani, takatukkakin letillä. Oli kovasti pahoillaan kun emme päässeet mereen, mutta kertoi ettei heidän venekään lähtenyt tänään satamasta. Se vähän ilahdutti, aina kun ei ole varma osaako lukea paikallisolosuhteita oikein. Nyt ryhdymme väijymään sopivaa hetkeä uusintayritykselle, laitteet ja henkilöt on koeponnistettu. Nyt odotamme Atlantin kutsua <3 Täytyy ottaa ilo irti Mummoleinon läsnäolosta J

Auttakaa Tarzan puuhun!

Veikka Sukeltaja.

... ja tältä tuntui eka keikan jälkeen! Sanoisin, vahva Jesh. Ja terveiset Jermulle että Kaarlo saa kohta sukeltajaseuraa.

Seuraava potilas.

... ja vahva myyrä-look keikan jälkeen.

Kesken harjoitusten huomasimme uteliaan tiirailijan. Työhuoneen katolle oli liimautunut ujo iguaani.

Siellä ne menee, isivalas ja pikkuvalas <3

No nyt jollain keittää?

... ja vielä vahvempi pygmi-myyrä look onnistuneen harjoittelun jälkeen (juu, juu- eka kierroksella piti vähän yskiä vettä pihalle...)

18.4.2013

Kummallisen pitkiä nämä viikot kun Ville on merellä. Laivalla on tietoliikenneongelmia, eikä puhelimet toimi kunnolla kuin satamassa. Joten maissa olevilla kotijoukoilla on nyt vain ymmärrys siitä, että kotiinpaluu on (ehkä) huomenna. Viikko on tuntunut too-si pitkältä, sillä olen epähuomiossa juonut kofeiinitonta kahvia (yök). Ilmankos on ollut pää kipeä, vaikka välillä terästin juomaa jo sitruunalla J Henkisenä pönkkänä toimii (toistaiseksi) avaamaton Marskin ryyppy-pullo, jonka sain henkilökohtaiseksi matkaevääksi Merviltä ja Mikalta <3

Pahempaan Suomi kaipuuseen löytyy apu vielä lähempää: tuossa työhuoneen ikkunanlaudalla on heti Suomen lipun vieressä minipullo Koskenkorvaa, jonka sain Riikalta ja Sallalta osana survival-pakkausta. Pakkauksen Sisu pastillit menivät jo muuttourakassa ja iskelmät odottavat nostalgista hetkeä J Fazerin sininen on ollut suurena lohtuna. Viimeksi Visa toi Suomesta mega-lähetyksen ja voi sitä onnen määrää kun sai pidellä niitä oikean sinisiä hetken rintaansa vasten <3 Tätä en olisi vielä kotoa lähtiessä uskonut. En ole perheen ainoa suklaan ystävä, joten onkin hyvä hetki saada Suomesta täydennyslähetys. (Vink vink Okko!)

terveisin Minna (joka menee nyt hakemaan lisää kahvia ja heittäytyy tieteellisen kirjoittamisen pariin)

14.4.2013

“Ihan epäreilua, yks vaan nörttäilee” oli Veikan kommentti, kun kerroin mitä Ville meni tekemään laivakeikalle. Eli perheemme on jakautunut osiin. Me loppujengi lähdettiin viihtymään tiedemuseoon ja erityisesti katsomaan 3D elokuvaa perhosista. Samalla päästiin ihailemaan saukkojen elämää ihan livenä. Tiedekeskuksessa on saukkoakvaario, jossa asuu neljä saukkoa. Niiden tilat olivat hyvin hulppeat, tuntui siltä että tyypit oikeasti viihtyivät kodissaan. Välillä kävivät pulahtamassa vedessä ja sen jälkeen peuhasivat hiekassa. Yksi saukoista hieroi häntäänsä hiekassa, vähän kuin olisi pullaa leiponut. Kävimme seikkailemassa eri puolilla museota ja kun tulimme uudestaan ihailemaan saukkoja, oli koko jengi täydessä unessa. Yhdellä oli tassu suussa, vähän niinkuin olisi peukkua imenyt. Saukot pysyvät topten eläinten listalla- ehdottomasti! Ihmeellisiä ovat myös perhoset uskomattomine muuttomatkoineen. Ihmeellinen on myös ihminen ja taito selvittää luonnon mysteereitä.

Saukkoperhe peuhaa hiekassa.

Haravahampainen Hai!

Etsi kuvasta saukko!

Veikka lentää!

Iso on! Varsinainen ameriikanhai.

11.4.2013

Koulussa oli erikoinen päivä, sillä kolmasluokkalaiset saivat mennä vanhemman työpaikalle treenaamaan työntekoa. Ekaluokkalaisilla puolestaan oli edessä retki Science and Discovery centeriin eli paikalliseen Heurekaan. Tämähän tarkoitti sitä, että kellon soidessa, oli Veikka käynyt suihkussa, pessyt tukan, pukenut vaatteet ja oli valmiina lähtökuopissa. Veliäkään ei tarvinnut kovasti houkutella käyntiin. Veikan päivä tosin hupeni istumalla Immigration-officessa, jossa selviteltiin miksi Villen social security number ei vain ota syntyäkseen kun viranomaiset palloittelevat papereita edes takaisin.

Ilmeni ettei asiassa ole mitään epäselvää, kyse lienee ongelmista pitkälle automatisoidusta systeemistä joka ei kestä väliviivoja. (Osalle tämä voi tulla yllätyksenä, mutta Villehän on oikeasti Ville-Perttu.) Veikan työpäivä päättyi lyhyeen kun Villelle tuli pikalähtö Miamiin palaveeraamaan. Mutta eipä tuo mittään, illalla perheen pää löysi loppulauman merestä loikkimassa aalloissa. Saatiin vielä vierailulle Janne Eniramista ja Papa Johnsin pizzat pelastivat nälkäiset merieläimet.

10.4.2013

Uima-altaan vesi on lämmennyt jo sellaiseksi, että sinne uskaltaa pulahtaa aikuisetkin pidemmäksi aikaa. Tänään käytiin ankaraa keskustelua uimatekniikoista ja todettiin, että merihevos-tyylillä ei pääse kovin nopeasti eteenpäin. Harvoinpa sitä uidessa niin kiire on, mutta hyvä olisi kuitennii osata perustekniikat. Niinpä iltaan mennessä Veli oli oppinut uimaan sammakkoa.

Postilaatikkomme gekko oli kasvattanut häntäänsä monta senttiä. Nähtäväksi jää, muuttaako se pois vai onko nykyinen osoite kenties pysyvä. Pysyvistä osoitteista puheenollen, saimme iloisia uutisia kotipuolesta: Jaana on vihdoin (kymmenen vuoden hakemisen jälkeen) saanut kodin suomenlinnasta <3

8.4.2013

Tänään Veli siirtyi pelimaailmassa seuraavalle tasolle. Minecraft on tosi hyvä peli, jota voi pelata yhdessä Veikan kanssa. Veli teki serverin, johon Veikka liittyi lähiverkon kautta. Tänään tuli myös rokotuksia, yhdet molemmille ja selvittiin hengissä. Veikka toivoo että sen käsi turpoaisi, ettei tarvitsisi mennä kouluun. Velin mielestä Veikka menee jokatapauksessa kouluun, paitsi jos sillä on kuumetta. Veikalla ja Velillä oli tosi hauskaa rannalla.

t. Veikka ja Veli

7.4.2013

Taas olivat etäyhteydet Suomeen toiminnassa ja nyt jo buukkailtiin ensimmäisiä virallisia vierailuja huhtikuulle. Mummoleino on saanut jalkansa kuntoutettua ennätysajassa. Nyt on myös matkaliput eläkeläisharjoituksiin hankittu ja arvatenkin veljekset ovat innoissaan päästessään esittelemään mummolle mestoja! Muutamaa päivää aiemmin saapuu yksi perheellinen sukulaisia, Okko & Jenni & Oliver tutustumaan ameriikkalaiseen maailmanmenoon.

Iltapäivällä kävimme Aholoilla grillaamassa mahimahia, joka on delfiinikalaa. Paikallinen klassikko ja käyttäytyy kivasti myös grillattuna. Ennen syöminkejä pidimme viereisessä puistossa rivakoita pallopelejä käynnissä, jossa aikuiset taisivat juosta enemmän kuin lapset (paitsi Veli, joka omasta mielestään juoksi kaikkein eniten). Viheralueen merkityksen ymmärtää aikapaljon paremmin, kun omaan arkiympäristöön sellaista ei kuulu. Kodin sijainti puiston vieressä on lapsiperheelle aikamoinen lottovoitto.

Barbiauto saa taas painavaa kaasujalkaa!

Täydellinen harjoittelualusta erilaiseen liikkumiseen. Se tekstissä mainittu puisto on talojen toisella puolella, tämä on virallinen etupiha.